Lisää hurahduksia

Koskaan ei voi tyytyä vain yhteen. Innostuin Melitan tekemistä korkkirintaneuloista sen verran, että pitihän minunkin kokeilla - ja hauskaa oli. Pullonkorkit on nakutettu vasaralla litteiksi tai väännetty pihdeillä vähän auki. Kuva-aiheina on kiiltokuvia ja vintagekuvia. Päälle olen sirotellut runsaasti kohopulveria ja kuumentanut korkit sitten keittiölevyn päällä. Ei ihan oikeaoppista, mutta jos puhallat kuumailmapuhaltimella, lentää murut ympäriinsä, sillä tuonne korkin sisäänhän ei saanut ängettyä millään väritöntä leimasinmustetta. Siinä sitten paistelin varovasti niitä levyllä, nostelin pinseteillä ja kiroilin kun pulveria kuitenkin meni keittolevylle. No, minähän sen hellan aina kuitenkin putsaan joten.... Koristelua kimalleliimalla ja vielä lakkaa päälle. Koska kuva-aiheet olivat osittain niin kuninkaalisia, piti vielä tuunata kehystystä. Olisin halunnut pysytellä kokonaan kierrätyksessä, mutta koska en löytänyt yo-yo kiekkoani mistään, jouduin kierrätyskankaan sijaan tyytymään tiimaripitsiin. Nuo harsokankaatkin ovat Eurokankaan ylijäämätilkkuja ja satiininauhat Karnaluksista. Helmet sentään löytyivät vanhojen helmien kokoelmasta eli "ehkä tarvitsen näitä vielä" -laatikosta. Hintaa näille töille on vaikea laskea, sillä työvaiheita oli monta ja vaikka tein sarjatyötä , kertyi iltapäiviä ja iltoja kuitenkin kolme näidenkin tekemiseen. Eli ei lyö leiville, hauskaa kuitenkin oli.

Askarruttajahurahduksia.

Askarruttajat aina hurahtaa johonkin. Minun viime viikon hurahdus olivat nämä avainperät. Asioin kuvataiteilijoiden julisteasioissa paikallisessa mainospalvelujen tuottajassa Han-Cutissa. Siinä odotellessa sattui käteeni tyhjä avainperä ja koska se minulle kuiskutteli, otin mukaani 15 tyhjää kuorta. Samana iltana tein sitten valmiiksi ne 15 ja seuraavana päivänä hain pois loputkin tyhjät 23 kpl.

Tässä esimerkkiotos, samat avainperät molemmin puolin kuvattuna. Aiheita olisi vaikka kuinka paljon lähtien vintagesta ja pin-up tytöistä noihin omiin maalauksiin ja kiiltokuviin. Ainoana rajoituksena on paperin paksuun - kahden plexin väliin kun mahtuu todella ohuelti paperia. Ärsyttävää, rajoituksia luovuudelle!!!

Ja jälleen, klikkaamalla kuvaa pääsee tutkailemaan lähemmin

Viimeistelyä

Tein joitakin pieniä "jääkaappitauluja". Pahvin taakse on liimattu magneetit, joten kuvia voi pitää esim jääkaapin ovessa, tai muulla alustalla kuten piirakkavuoassa. Täytyy hankkia kirppikseltä muutama metallitarjotin, joita voisi käyttää "vaihtokehyksenä" tälläisille.
Nämä mun valokuvaustaidot on kyllä onnettomia. Tuntuu etten millään saa kuvia, jotka ei tärähtäisi tai olisi muuten vaan epätarkkoja.














It was a sexual attraction at first.
I wanted you...
wanted to have an affair with you.






A Woman of Subtance
Voice of the Heart
Hold the Dream
Act of Will
To be the Best Woman
in His Life

Taidetta ulosheittohinnoin

Osallistuin viime sunnuntaina Hangon Kuvataiteilijoiden järjestämään Taidetta Ulosheittohinnoin Rompetori -tapahtumaan. Tarkoituksena oli tarjota taidetta ja muita kädentaitotuotteita edullisesti. Vein myyntiin joitakin vanhempia piirustuksiani sekä muuta rompetta, josta halusin jo päästä eroon. Taisipa siellä mennä muutama kortti ja korukin aika rivon halvalla. Tässä myyntipöytäni ja kuten Sirlanka varmaan huomaat, en noudata omia neuvojani, että esillepano pitää olla siisti ja tavarat kauniisti esillä. Eli helteisenä elokuun sunnuntaina istutaan nurmikolla ja tavarat levitellään sinne tänne. Onneksi kauppaa vähän tehtiin ja seura sekä tunnelma olivat taiteellisen leppoisaa.

Tie sydänmeeni

Aina joskus tulee hetkiä, että on pakko antaa tunnustusta myös Ukko Kullalle. Itse huhkin Appiukon marjapensaiden parissa, kun Ukko Kulta kierteli Hangon Itäsatamassa iltatoripöytiä. Itse en viitsinyt lähteä, koska koin jo nähneeni samat kauppiaat ja tavarat useampaan kertaan. Mutta aina joskus sekaan ilmestyy uusi kauppias ja hänellä myynnissä ateljeevalokuvia 1910-1920 luvulta. Ukko Kulta ei aina kuuntele minua vaikka kuuleekin, mutta nyt oli jotain jäänyt muistiin, tiesi minun etsivän tälläisia kuvia. Tinkimisen jälkeen 17 korttia 12,- eurolla.
Jotkut ilahtuu korulahjoista , mutta askarruttaja tikahtuu täpinöihinsä parista vanhasta valokuvasta. :)
Teen näistä varmaan ilmaisia kuvia, kunhan ehdin. Pitää ensin kerätä marjat puskista, keittää mehut ja hillot, kanttarellipaikat katsastaa, kerätä ja hinnoitella tavarat kahdelle kirppikselle ja muuttaa Tytär Turkuun. Eli pakolliset hyvä äiti -tehtävät ensin että pääsee ehkä joskus ensi viikolla nauttimaan askartelusta. Et silleen.....

...kuvat saa isommaksi klikkaamalla ...

tuunattu paistinpannu

Kauppareissulta tarttui mukaan Allt i hemmet -lehden uusi 101 nya idéer- lehti. Suosittelen kernaasti, jos vastaan tulee, ei hintakaan ollut paha, 6,90 €. Sisältöä on kuitenkin aika paljon, eli ne luvatut 101 tuunausideaa ja ohjeitakin , vaikka kuinka paljon. Halusin heti kokeilla "Satsa på återvinning även i trädgården!" -jutussa ollutta paistinpannun kierrätystä. Eli ruostunut, käytöstä poistettu paistinpannukin sai sitten uuden elämän, multaa vähän pohjalle, mehitähti multaan ja sammalsykerö viereen, vähän koristekiviä ja kivikansan hemmo mukaan. Aika hauska vai mitä. Samaan vauhtiin meni tuo samettikukan siirto vanhaan pikku pataan.
Mullehan tämä sopii, sillä vastalauseista huolimatta, ruoste on mielestäni kaunista

Konstrundan

Kävin tänään paikallisissa taiteijakodeissa vierailulla Konstrundin tiimoilta. Konstrundan järjestetiin nyt toisen kerran ja siinä oli erinomaiset mahdollisuudet päästä kurkistamaan siihen maailmaan missä työt oikeasti syntyvät. Kierroksella kävin ensi sijaisesti siksi, että haluan kannattaa paikallisia taiteilijoita ja toisekseen, koska toisten töiden näkeminen saa minussa aikaiseksi aina pienen palon yrittää yltää samaan. Tänään olen kylläkin joutunut nöyrtymään, koska kaikki on mun mielestä vaaaan niiiin hyviä. Erityisesti minut herkisti muistelemaan omia epätoivoisia hetkiä kangaspuiden alla Ingrid Signellin tekemät raanut ja tekstiilit. Haikeana olen silitellyt raanulankojen hehkuvia värejä ja huokaillut kateellisena toisen taitoa. Ingridin kotisivut www.parmelia.fi ovat lähinnä käyntikortti eivätkä anna oikeutta kaikelle sille mitä hän osaa. Valitettavasti kipeät nilkat estivät enemmän seisoskelun ja kävelyn, joten pystyin käymään vain kolmessa paikassa. Olen iloinen myös siitä , että Annika Brandt ja Heikki Kukkonen ovat valinneet ateljeekotinsa paikaksi Hangon. Annika on todellinen piristysruiske töineen, jotka haluavat tulla sanotuksi ja siksi päätyvät hänen töihinsä. Annika on suosikkejani myös siksi, että hän pyrkii sanomallaan ulos taulusta ja uskaltaa ottaa riskejä uusilla materiaaleilla. Ihanteellinen kumppani, kun kierretään roskalavoja :) Heikki Kukkosella (www.kukkonen.fi) on paljon kansainvälistäkin meriittiä, joten hänen asettumisensa Hankoon lienee meille onnekas sattuma. Hän on kerännyt joukon kuvanveistäjiä ( vai pitäisikö sanoa kuvanrakentajia ) takapihalleen pystytetylle veistospihalleen. Parasta antia minusta oli se , että taideteokset oli istutettu tavalliseen omakotitalon puutarhaan, eivätkä työt olleet lainkaan vakavia, vaan niitä väritti myös huumori. Tällä tavalla esille tuodut työt eivät varmaan myöskään pelota yleisöä, vaan gallerioita aristeleva kaduntallaajakin uskaltautuu niitä katsomaan. Mielestäni huippu juttu.
Muita Heikin pihalle asettautuneita taiteilijoita olivat Åse Hensbo, Riitta Liede, Timo, Nenonen ja Ann Sandholm ja Ulla-Maija Vaittinen. Åse Hensbo sai myös taiteen maistelu hermostoni tanssimaan ripaskaa, koska omenapuihin ripustetut hilavitkuttimet (himmelit, mobilet) kierrätysmateriaaleista olivat aivan hulvattoman ihania, puhumattakaan tuunatusta pölkypyörästa. Toivottavasti kohtaan tämän nuoren taiteilijan töitä toistekin. Tässä kuva polkupyörästä. Nuo kassit ovat tinaa ( vaiko alumiinia?). Hän kertoi avajaisissa kuukausi sitten miten ne tehtiin, mutta en tietenkään muista enää.